Katoaako käsin kirjoittaminen?

Onko käsin kirjoittaminen kuolemassa sukupuuttoon? Samsungin teettämän tutkimuksen mukaan digitaalinen viestintä valtaa jatkuvasti alaa perinteisiltä kommunikoinnin tavoilta.

Espoo 27.1.2015 – Suomalaiset kirjoittavat käsin yhä harvemmin. Opetushallitus julkisti viime vuoden lopulla tiedon, että kouluissa luovutaan kaunokirjoituksen opettamisesta vuonna 2016, ja samalla näppäilytaitojen opetusta lisätään. Samsungin IPSOS Mori -yhtiöllä teettämä tutkimus kertoo samansuuntaisesta kehityksestä: Yli kolmasosa (34 prosenttia) suomalaisista ei koskaan lähetä ystävilleen tai perheenjäsenilleen käsin kirjoitettua kirjettä tai korttia. Puolet vastanneista lähetti käsin kirjoitetun viestin harvemmin kuin kerran kuussa.

Miten käsin kirjoittamisen väheneminen vaikuttaa ihmisiin? Ovatko digitalisoituva viestintä ja käsin kirjoittaminen kaksi eri maailmaa, joita on mahdotonta yhdistää?

Käsin kirjoittamiseen ja käsialaan perehtynyt kasvatustieteen professori Leena Krokfors toteaa käsin kirjoittamisen arvon pienentyneen. Vielä pari vuosikymmentä sitten käsialalla oli merkitystä.

– Käsin kirjoittaminen antaa ihmiselle aikaa ajatella. Käsittäminen ja ymmärtäminen ovat kokonaisvaltaisia prosesseja, ja ihminen tarvitsee aikaa sisäistääkseen asioita. Käsin kirjoittaminen vaikuttaa aivotoimintaan. Se on samankaltaista tekemistä kuin liikkuminen, vaikkapa tanssi. Käsin kirjoittaminen ja ylipäätään käsillä tekeminen vaikuttavat myös positiivisesti luovuuteen, Krokfors kertoo.

Käsin kirjoittamisesta seuraa ihmiselle monenlaista hyvää. Se on osa laajempaa motorista kokonaisuutta, ja kehittää etenkin psykomotorisia taitoja. Se stimuloi aivoja monipuolisesti. Parhaimmillaan se tuottaa tekstin lisäksi mielihyvää ja nautintoa.

– Käsin kirjoittaminen edistää kokonaisvaltaista kehon ja mielen koordinaatiota. Se auttaa painamaan mieleen ja muistamaan asioita, se luo yhteyksiä eri aivoalueiden välillä ja edistää näin aivojen plastisia, muovautuvuuteen liittyviä ominaisuuksia, Krokfors sanoo.

Myös digitaalisen viestinnän lisääntymisellä on hyviä puolia. Samsungin tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (88 prosenttia) kokee, että teknologian ansiosta yhteydenpito sekä lähellä että kaukana asuviin ystäviin ja sukulaisiin on helpottunut.

Teknologian kehittyminen ja käsin kirjoittamisen säilyminen eivät välttämättä suljekaan toisiaan pois. Samsungin ratkaisu käsin kirjoittamisen säilyttämiseksi on uusi Galaxy Note 4 -puhelin, jonka näytölle on mahdollista kirjoittaa S Pen -kynällä.

– Tutkimuksemme osoittaa, että suomalaiset kirjoittavat yhä vähemmän käsin. Vaikka Samsungilla uskomme teknologian jatkuvaan kehitykseen, tämä ei välttämättä tarkoita, että perinteinen käsin kirjoittamisen taito katoaa. Uskomme, että Note 4:n -kaltaiset keksinnöt innostavat entistä enemmän jatkamaan käsin kirjoittamisen perinnettä, sanoo Samsungin markkinointipäällikkö Eva Carrero.

Haaste bloggaajille

Samsung haastoi neljä pohjoismaista bloggaajaa kirjoittamaan käsin blogiinsa viikon ajan. Bloggaajat saavat käyttöönsä Note 4 -puhelimen. Haasteen aikana he raportoivat blogeissaan siitä, miten käsin kirjoittaminen vaikuttaa heidän luovuuteensa sekä blogin sisältöön. Mukaan haastetaan myös blogien lukijat. Heillä on viikon aikana mahdollisuus voittaa oman käsialansa pohjalta luotu fontti. Kilpailu käydään Instagramissa, ja siihen voi osallistua julkaisemalla kuvan omasta käsialastaan hashtagilla #samsunghandwriting.

Suomesta mukana on Visuaalisesti vaativa -nimistä blogia kirjoittava Aino Nieminen. Graafisena suunnittelijana työskentelevä Nieminen on innoissaan tulevasta projektista.

– On todella hienoa saada omasta käsialastani tehty fontti käyttöön blogissani. Kukapa graafisen alan ihminen ei innostuisi tällaisesta tilaisuudesta! Käsin piirtäminen ja kirjoittaminen ovat minulle todella tärkeitä ilmaisukanavia, joita on lähes mahdotonta korvata tietokoneella. Uskon, että omalla käsialalla kirjoitetut julkaisut näyttäytyvät lukijallekin henkilökohtaisempina, Nieminen hehkuttaa.

Haasteeseen liittyy myös video, joka on nähtävissä täällä: http://visuaalisestivaativa.fi/

Leena Krokfors on opettajankoulutuslaitoksen professori ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan varadekaani. Hän johtaa opetuksen ja oppimisen tutkimusyksikköä opettajankoulutuslaitoksessa. Hänen tutkimusintressejään ovat opettajankoulutuksen paradigmat, erityisesti tutkimusperusteisen opettajankoulutuksen teoria, opettajien pedagoginen ajattelu ja reflektiivinen oppiminen. Viime aikoina hän on keskittynyt muodollisen opetuksen ja vapaamuotoisen oppimisen metodologisiin kysymyksiin, yhteistoiminnallisen interaktiivisuuden ja sosiaalisen tiedon luomiseen multimediaoppimisympäristöissä ja digitaalisen videoteknologian käyttöön oppimisympäristöissä.