Samsung päivittää historiallista taidetta – Gallen-Kallelan taulu saa oman äänimaiseman

Lähes joka kolmas suomalainen pitää perinteistä taidetta harvoin tai ei koskaan kiinnostavana*. Tutkijoiden mukaan musiikillisen sonifikoinnin tekniikka voi tuoda uuden ulottuvuuden taiteen tulkinnan helpottamiseksi ja vahvemman vaikutelman luomiseksi. Yhdessä sonifikaatiotutkijoiden ja neljän pohjoismaisen artistin kanssa Samsung päivittää nyt Pohjoismaiden historian tunnetuimpia taideteoksia. Tavoitteena on osoittaa, kuinka musiikki ja laadukas ääni voivat parantaa kokemusta taiteesta, jota tavallisesti vain katsellaan. Neljälle pohjoismaiselle artistille on kullekin nimetty yksi kuuluisa taideteos omasta kotimaastaan, ja he ovat käyttäneet tiedettä apunaan tuottaessaan niille äänimaisemat.

Samsungin ja YouGovin teettämästä tutkimuksesta* on selvinnyt syitä sille, miksi ihmiset eivät arvosta vanhempaa kuvataidetta. Yleisimpiä vastauksia olivat, etteivät perinteiset taideteokset herätä tarpeeksi tunteita tai ne ovat liian vaikeatulkintaisia. Samsungin Sound of Art -projekti antaa perinteisille taideteoksille uuden elämän osoittamalla, kuinka visuaalista kokemusta voidaan tehdä kiinnostavammaksi laadukkaalla äänellä. Itse asiassa klassikkomaalauksiin on jo piilotettuna ääntä, ja sen dataa on nyt käytetty musiikin luomiseen. Neljä pohjoismaisen taidehistorian suurinta teosta ovat saaneet näin päivityksen ja uuden mahdollisuuden vedota laajempaan yleisöön.

Valitut taideteokset ja niiden sävellykset:

• Suomi: Akseli Gallen-Kallelan Pilviä järven yllä (1904–1906) on sävelletty suomalaisen taiteilijan Jaakko Eino Kalevin toimesta. Linkki sävellykseen.
• Norja: Edvard Munchin Elämän tanssi (1899–1900) on sävelletty norjalaisen taiteilijan Prins Thomasin toimesta. Linkki sävellykseen.
• Tanska: Anna Ancherin Taiteilijan äiti Ane Brøndum sinisessä huoneessa (1909) on sävelletty tanskalaisen taiteilijan Sofie Birchin toimesta. Linkki sävellykseen.
• Ruotsi: taideteos ja taiteilija julkistetaan pian.

“Toimintamme perusta on tarjota ihmisille parempia ääni- ja kuvakokemuksia. Luontodokumentin elävöittäminen tai jalkapalloareenan tunnelman välittäminen olohuoneeseen vaatii tietysti laadukkaan näytön, mutta monet unohtavat laadukkaan äänen tärkeyden. Sound of Art -projektin avulla haluamme esitellä, kuinka tärkeä ääni on täydellisen käyttäjäkokemuksen kannalta. Olemme käyttäneet S810B-soundbaria tutkiaksemme, miten ääni voi lisätä taiteen kokemusta. Toivomme, että tämän jälkeen yhä useammat ihmiset ymmärtävät näiden klassisten taideteosten sekä laadukkaan äänen mahtavuuden”, sanoo Samsungin ääniasiantuntija Magnus Per Nilsson.

Sonifikaatio säveltäjien tuottamien äänimaisemien lähteenä

Sonifikaatio tarkoittaa, että visuaalinen data, tässä tapauksessa taide, puretaan ja yhdistetään äänilähteisiin. Dekoodattu ääni aktivoi ihmisessä toisen aistin, ja siitä tulee työkalu vaikutelman parantamiseen ja nähdyn ymmärtämiseen. Puhtaimmillaan dekoodattu ääni koostuu lukuisista nuoteista, joita taiteilijat ovat siis käyttäneet tuottaessaan taideteoksen äänimaiseman. Sound of Art -projektiin valittujen taideteosten dekoodauksen on tehnyt sonifikaatiotutkija ja Linköpingin yliopiston lehtori Niklas Rönnberg.

“Dekoodaamalla klassisten taideteosten visuaalisia elementtejä olemme luoneet upeille artisteillemme mahdollisuuden käyttää yli sata vuotta vanhoja maalauksia soittimina. Sonifikaatiota käytetään täydentämään jotain visuaalista, ja se voi todellakin auttaa sekä vahvistamaan että yksinkertaistamaan vaikutelmia näkemästämme. Yhteistyö Samsungin kanssa on siksi erittäin mielenkiintoinen osa tutkimustani, josta voi myös vihdoinkin olla hyötyä laajemmallekin yleisölle”, Rönnberg sanoo.

Tutustu Sound Of Art -projektiin ja teosten äänimaisemiin osoitteessa: samsung.com/fi/sound-of-art

*Tutkimus

Mielipide- ja markkinointitutkimusyhtiö YouGov toteutti kyselyn, joka edustaa Pohjoismaita ja jokaista maata erikseen. 19.-24.10.2022 välisenä aikana tehtiin yhteensä 4054 verkkohaastattelua yli 18-vuotiaiden miesten ja naisten kanssa Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Norjassa. Tutkimuksen suomalaiskohderyhmään kuului 1007 vastaajaa.

Suomen tutkimustulokset:

Onko vanhempi klassinen kuvataide mielestäsi kiinnostavaa?

Kyllä, aina 22 %

Kyllä, joskus 43 %

Ei, harvoin 18 %

Ei koskaan 12 %

Miksi et pidä klassista kuvataidetta kiinnostavana? (Ne vastaajat, jotka eivät pidä klassista kuvataidetta kiinnostavana)

TOP 3 syyt

Kuvataide herättää harvoin tunteita 38 %

Taide ei ole koskaan kiinnostavaa 32 %

Vaikea tulkita ja ymmärtää kuvataidetta yksin 15 %

Lisätietoa: www.samsung.com

Kuluttajakysymykset: Samsungin asiakastuki, 030 6227 515

Lisätiedot: Kaimana, samsungpr@kaimana.fi

Kuvapyynnöt ja median testilaitteet: samsungpr@kaimana.fi

Lehdistötiedotteet ja kuva-arkisto verkossa: www.samsung.fi ja valitse alalaidasta Uutiset.