Miten voimme paremmin ymmärtää omaa ja toisten ruutuaikaa

Matkapuhelimet vievät yhä suuremman osan elämästämme. Mutta miten voimme varmistaa, ettei käyttömme mene liiallisuuksiin? Samsung keskusteli aiheesta sosionomi Sven Rollenhagenin kanssa, ja tästä voitte lukea parhaat vinkit omasi ja muiden ruutuajan hallitsemiseksi.

Sven Rollenhagen on sosionomi, joka on työskennellyt monenlaisten riippuvuuskysymysten parissa 80-luvulta lähtien ja joka on viime aikoina keskittynyt videopeleihin, matkapuhelimiin ja sosiaaliseen mediaan. Samsung kutsui Svenin puhumaan työstään ja kokemuksistaan sekä jakamaan neuvoja matkapuhelimien käyttöön.

Hei Sven! Voisitko esitellä itsesi lyhyesti ja kertoa työstäsi?

Hei! Aloitin sosionomin urani päihdehoitajana auttamalla ihmisiä, jotka olivat riippuvaisia huumeista ja alkoholista. 90-luvun loppupuolella minuun alkoi ottaa yhteyttä moni sellainen nuori, joka pelasi aivan liikaa videopelejä. Katsoin, että peliriippuvuus oli alue, jossa ihmiset kaikkialla maailmassa tarvitsivat apua – vanhemmat halusivat auttaa lapsiaan ja tyttöystävät poikaystäviään. Siihen aikaan ongelmaan oli hyvin vähän apua saatavilla, koska se oli vielä niin uutta. Tunsinkin, että minun pitäisi voida uudelleenarvioida ja hyödyntää aiempaa kokemustani juuri tällä alueella.

Katsoin, että voisin olla hyödyksi tarkastelemalla pelaamista monipuolisemmin. Aiemmin annetut neuvot olivat yksinomaan rajoittavia ja kehottivat lopettamaan pelaamisen kokonaan. Minä uskon sen sijaan, että riskikäyttäytymistä esiintyy eri asteisina ja että se voidaan jakaa neljään vyöhykkeeseen. Valkoisella vyöhykkeellä ei esimerkiksi pelata lainkaan. Vihreällä pelataan, mutta käyttö on positiivista. Pelaaminen saattaa tapahtua esimerkiksi ystävien kanssa, jolloin toiminta on sosiaalisempaa. Keltaisella vyöhykkeellä ollaan niin sanotun riskikäytön alueella. Pelaaminen on runsasta ja muut tärkeät asiat alkavat jäädä sivuun pelaamisen tieltä. Punaisella vyöhykkeellä ollaan väärinkäytön alueella.

Uskon, että on hyvä tarkastella pelien liikakäyttöä, sekä digitaalisia alustoja yleisesti, näiden vyöhykkeiden näkökulmasta. Elämme maailmassa, jossa on paljon erilaisia tapoja luoda yhteyksiä, ja on tärkeää yrittää tutustua toisen henkilön kommunikointiin eikä vain soveltaa omaa näkökulmaansa tämän käyttäytymiseen. On tärkeä nähdä, mihin ruutua oikein käytetään, eikä panna ainoastaan merkille, että sitä käytetään.

Miten aikuiset, vaikuttajat ja vanhemmat voisivat toimia digitaalisina esikuvina?

On tärkeää, että vanhempana et vaadi lapselta jotain, mitä et itse noudata. Ei pidä sanoa, että keittiössä ei saa olla matkapuhelimia, jos itse istut ruokapöydässä lukemassa työviestejä. Vanhempana sinun pitäisi priorisoidusti keskustella lastesi kanssa ja sopia keskenänne, milloin matkapuhelimet pitää laittaa pois.

Minusta myös medioilla on vastuu kysymyksessä digitaalisista esikuvista. Kirjoitetaan ääritapauksia edustavista ihmisistä, jotka ovat joko täysin riippuvaisia laitteistaan tai eristäytyneet muusta maailmasta. Tasapainoisesta välimuodosta ei mainita mitään, mutta juuri siitä meidän pitäisi puhua.

Miten Samsungin kaltainen yritys voi toimia digitaalisena esikuvana?

Mitä tulee Samsungin, teknologiayrityksen on valtavan tärkeää miettiä, minkälaisen viestin annatte ulos. Samsung on luonnollisesti tekniikan luojana hyvässä asemassa, jossa teillä on mahdollisuus viestiä enemmän kuin pelkkiä teknisiä tietoja. Voisitte esimerkiksi kertoa, miten tuotteet auttavat käyttäjien hyvinvointia eri tavoilla ja mitä mahdollisuuksia tuotteet voivat avata ostajan elämässä. Kannattavuuteenne ei parane sillä, että lapsi istuu tuntikaupalla pelaamassa pelejä matkapuhelimellaan.

Kysymys digitaalisesta käytöstä vaatii paljon yhteistyötä, koska se on yhteinen vastuu. Se on yhdistelmä, jonka kanssa teknlogiayritysten, yhteiskunnan ja yksilöiden on työskenneltävä.

Onko sinulla jotain vinkkejä ja ohjeita matkapuhelimen käyttöön?

Toki! On eräitä tärkeitä seikkoja, jotka tulee pitää mielessä, jos tiedät käyttäväsi matkapuhelinta valtavan paljon. On harkittava omaa toimintaa ja käytön tulee olla aktiivinen valinta, eli sinun ei tulisi istua selaamassa uutissyötteitä ”muuten vaan”. Omaa kännykän käyttöä tulisi voida hallita ja sanoa: ”minä itse valitsen, että…”

Sen lisäksi, että mietit omaa käyttöäsi, on myös tärkeä pohtia, voiko käytöksesi vaikuttaa negatiivisesti johonkin toiseen? Meidän pitää yrittää välttää kuplaa, jonka mukaan teknologiankäyttö vaikuttaa vain itseemme.

Muita asioita, joita kannattaa harkita, ovat:

• Jaa ruutuaika vyöhykkeisiin. Pidä esimerkiksi päivällisaika puhelinvapaana, kun syöt yhdessä muiden kanssa. On tärkeää löytää omat lepopaikat ja -ajat myös puhelimenkäytön suhteen.
• Uskalla keskittyä yhteen asiaan. Tekstiviestiin vastaaminen voi odottaa sen kolme minuuttia, joka sinulta kuluu keskeneräisen sähköpostiviestin loppuun kirjoittamiseen. Kun miettii, kuinka paljon nykyään “multitaskaamme”, on toisinaan hyvä harjoitella keskittymistä ja pitää huomio yhdessä ruudussa kerrallaan.
• Pidä sosiaalisia medioita vain yhdellä ruudulla, koska silloin sinulla on mahdollisuus antaa niiden olla. Niiden ei tarvitse olla kaikissa laitteissa, sinun ei tarvitse olla kirjautuneena kaikkiin kanaviin eikä olla mukana kaikissa ryhmissä. Tee sen sijaan tietoisia valintoja siitä, mitä haluat somessa tehdä ja katsella.
• Pidä laturia muualla kuin makuuhuoneessa, niin matkapuhelin ei häiritse sinua, kun nukut.
• Syö puolet aamiaisesta ennen kuin tartut matkapuhelimeen. Silloin saat ravintoa etkä heti stressaannu tulevasta päivästä.

Ja viimeisenä mutta ehkä tärkeimpänä: ÄLÄ TUNNE HUONOA OMAATUNTOA. Vaikka päätät noudattaa tiettyä rutiinia, esimerkiksi pitää päivällisen matkapuhelinvapaana vyöhykkeenä ollessasi muiden seurassa, ja sitten rikot sen, ei se tee sinusta huonoa ihmistä. Voi olla pitkä, itse asiassa elämän mittainen prosessi saada tasapaino puhelimen käyttöön. Maailma ei kaadu, jos palaat takaisin vanhaan käytökseen.